Helsingin vihreät Nuoret ry
Nämä säännöt on hyväksytty Helsingin Vihreät Nuoret ry:n kevätkokouksessa 29.3.2023 ja ne korvaavat yhdistyksen kevätkokouksessa 13.4.2017 hyväksytyt säännöt.
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Helsingin vihreät nuoret ry, ruotsiksi Gröna unga i Helsingfors ja englanniksi Green Youth of Helsinki. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistys on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry:n ja Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreä liitto rp:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Puoluekokous, -valtuusto ja -hallitus tarkoittavat Vihreä liitto rp:n asianomaisia puolue-elimiä. Liittokokouksella tarkoitetaan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry:n liittokokousta.
2. Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on
1. Edistää toiminnallaan ekologisesti kestävää, feminististä ja yhdenvertaista maailmaa nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta;
2. Toimia paikallisena yhteisönä ja verkostona vihreät arvot jakaville nuorille ja opiskelijoille Helsingissä;
3. Aktivoida nuoria ja opiskelijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vihreiden arvojen pohjalta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. Toimii liiton paikallisyhdistyksenä Helsingissä,
2. Tekee poliittisia keskustelualoitteita ja kannanottoja,
3. järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, mielenosoituksia sekä muita poliittisia ja yhteisöllisiä tapahtumia,
4. Tekee yhteistyötä Helsingin vihreiden päätöksentekijöiden kanssa poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi
5. Harjoittaa viestintää sekä tiedotus-, kulttuuri- ja julkaisutoimintaa,
6. Osallistuu paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin poliittisiin keskusteluihin ja tapahtumiin,
7. Esittää, hankkii ja tukee nuoria ja opiskelevia ehdokkaita kunnallisissa, alueellisissa, ja valtakunnallisissa vaaleissa sekä alueellaan toimivien yhteisöjen kuten opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien edustajistojen vaaleissa ja eri kirkkojen seurakuntavaaleissa,
8. Tukee jäsentensä kasvua ja kehitystä poliittisina toimijoina ja aktiivisina kansalaisina,
9. Järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
1. Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
2. Omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
3. Toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä.
4. Harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. Yhdistyksen toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä viedä yhdistyksen toimintaa pääasiassa taloudelliseksi tai kaupalliseksi.
3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistyksen 30 vuotta täyttävät jäsenet voivat halutessaan siirtyä suostumuksensa mukaisesti kannatusjäseniksi seuraavan vuoden alusta lukien. Mikäli jäsen ei halua siirtyä, on hän velvollinen eroamaan yhdistyksestä. Kannatusjäsenellä ei kuitenkaan ole ääni- eikä vaalikelpoisuutta.
Lisäksi yhdistykseen voi päästä kannatusjäseneksi jokainen Suomen kansalainen ja muiden maiden Suomessa kotipaikan omaava kansalainen tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy sen säännöt.
Yhdistyksen jäsen tai kannatusjäsen ei voi olla jäsenenä muussa puolueessa tai muuhun puolueeseen kuuluvassa järjestössä.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Tämän takaamiseksi säännön kolme ensimmäisen kappaleen rajaukset jäsenten ikään koskevat vain näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen yhdistykseen liittyneitä jäseniä.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
- ei täytä laissa taikka näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
- asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.
5. Jäsenmaksu
Yhdistyksen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.
Yhdistyksen kannatusjäsenet, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, maksavat vuosittain perusjäsenmaksun suuruisen kannatusmaksun yhdistykselle.
Yhdistyksen kannatusjäsenet, jotka ovat oikeushenkilöitä, maksavat vuosittain kannatusmaksun yhdistykselle, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen kokous.
Puoluekokous päättää vuosittain:
1. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
2. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja
puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kymmeneen muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat joko puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jompikumpi yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai hallituksen nimeämän työntekijän kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajille kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenistä luonnollisilla henkilöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa. Kokous voi päättää puhe- ja läsnäolo-oikeuden laajentamisesta.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
A) Kun valittavia henkilöitä on yksi, käytetään seuraavassa kuvattua siirtoäänivaalitapaa:
1. Äänestäjä merkitsee asetetut ehdokkaat äänestyslippuun haluamassaan järjestyksessä: parhaaksi katsomansa ehdokkaan ensimmäiseksi, toiseksi parhaaksi katsomansa ehdokkaan toiseksi jne. Äänestäjä voi halutessaan merkitä äänestyslippuun myös vähemmän nimiä kuin vaalissa on ehdokkaita.
2. Jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ykköseksi.
3. Jos joku ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön eli yli puolet annetuista ykkösäänistä, on tämä voittanut vaalin.
4. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä äänistä, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas.
5. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan saama äänestyslippu siirretään ääneksi sille ehdokkaalle joka on merkittynä lipussa toiselle sijalle.
6. Jos joku ehdokkaista on nyt saanut yli puolet annetuista äänistä, hän on voittanut vaalin.
7. Jos kukaan ehdokkaista ei edelleenkään ole saanut enemmistöä äänistä, karsitaan pois jäljellä olevista ehdokkaista vähiten ääniä saanut. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan äänestyslippu siirretään ääneksi lipussa seuraavana olevalle ei-karsitulle ehdokkaalle. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että joku jäljellä olevista ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.
8. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten 11C §:ssä määritellään.
9. Jos karsittavan ehdokkaan äänestyslipun perusteella ei voida päätellä, kenelle ääni tulisi siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken, siten kuin 11B §:n kohdassa 4 kuvataan.
B) Kun valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, käytetään tässä ja 11C §:ssä kuvattua siirtoäänivaalitapaa. Siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:
1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.
2. Läpimenokynnys Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen.
3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi.
4. Ylijäämän siirto
Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää.
Ylijäämä
Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta.
Tarkasteltavat äänestysliput
Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja. Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän.
Siirtoarvo
Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.
Äänten siirtäminen
Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran. Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.
5. Karsinta
Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään. Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.
6. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten 11C §:ssa määritellään.
7. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.
C) Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa
Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.
Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan äänimäärään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.
12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:
- yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;
- yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
- ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.
13. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on:
- käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus
- päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:
- hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
- päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle
- valita hallituksen puheenjohtaja
- valita hallituksen muut jäsenet
- valita yksi tai kaksi tilintarkastaja ja heille varatilintarkastaja
- käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan ViNOn ja
puolueen hyväksyntä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat ViNOlle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.