Joulukuussa 2025 mitattu 15-24 -vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut melkein 30 % verrattuna vuoden 2024 loppuun. Joulukuun 2025 tilastojen mukaan jo 19,5 % työtä hakevista 15-24-vuotiaista on vailla työtä. Myös 25-35-vuotiaiden työttömyysaste on yleistä työttömyysastetta korkeampi. Useat näistä nuorista ovat korkeakoulutettuja. Helsingillä ei ole varaa korkeakoulutettujen työttömyyteen.
Kun korkeakoulutettujen nuorten työttömyys hipoo huippulukemia, tulee tilanteeseen puuttua niin valtakunnan tasolla kuin myös paikallisesti. Helsingin kaupungin tulisi ottaa käyttöön nuorisolupaus, jossa jokaiselle alle 30- vuotiaalle luvataan työ- tai koulupaikka. Korkeakoulutettujen nuorten osalta tämä tarkoittaa mahdollisuutta lisäkouluttautumiselle tai vaikkapa oppisopimuskoulutukselle. Lisäksi kaupunki voisi työllistää nuoria, esimerkiksi trainee-ohjelman kautta.
Korkeakoulutettujen työllistämiseksi tarvitaan myös kansallisen tason toimenpiteitä. Hallitus on ottamassa käyttöön nuorten työllistymisseteliä, jolla on tarkoitus edistää nuorten työllistymistä yrityksiin. Tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, etteivät korkeakoulutetut nuoret jää tämän ulkopuolelle. Työllistymisseteliä on tarkoitus tarjota kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen, ja vain peruskoulun oppimäärän käynneille kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Mielestämme työllistymisseteli tulisi tarjota kaikille nuorille kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, jotta nuorten olisi mahdollista välttyä pitkäaikaistyöttömyydeltä, ja sen kauaskantoisilta vaikutuksilta.
Kyseiset vaikutukset ovat olleet tiedossa, mutta silti opiskelijoita ajetaan tilanteeseen, jossa tuet eivät riitä vuokranmaksuun ja 36 000 opiskelijan opintolainat ovat siirtyneet perintään (YLE 4.2.2026).
Toisaalta Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaikutukset näkyvät myös yritysten ja organisaatioiden kyvyssä työllistää ja investoida. Henkilöstöä vähennetään sellaisista tehtävistä, jotka liittyvät organisaation kehittämiseen ja asiantuntijatyöhön. Näissä tehtävissä korkeakoulutettujen osaamiselle todella olisi tarvetta. Pienyrityksetkään eivät uskalla investoida työllistämiseen, kun hyvinvointivaltion rakenteita karsitaan ja yhteiskunnallinen epävarmuus kasvaa. Leikkauspolitiikan tilalle tarvitaan nyt pitkän aikavälin investointeja ja tulevaisuudenuskoa.
Nuoruudessa koetulla työttömyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi heikompana urakehityksenä, matalampana palkkatasona ja heikompana pystyvyyden kokemuksena. Korkeakoulutus on myyty nuorille investointina omaan tulvaisuuteen, ja sellainen sen myös tulisi olla. Korkeakoulutettujen nuorten osaaminen tulee tunnistaa, sillä muutoin nuoret suuntaavat mm. ulkomaille työllistymismahdollisuuksien perässä. Tämänkaltainen aivovuoto on Suomelle kaikista kallein ratkaisu.
Kukaan ei opiskele vuosikausia vain tullakseen työllisyyspalveluiden jonon jatkeeksi.